Projekti

Yleinen

Profile

Kehitysehdotus #3354

TäTissä luettelointipohjan tyyppi aineiston mukaan

Lisännyt Päivi Knuutinen noin 3 vuotta sitten. Päivitetty 3 kuukautta sitten.

Tila:
Suljettu
Prioriteetti:
Normaali
Luokka:
Luettelointi
Kohdeversio:
-
Alku:
12. Syyskuuta 2018
Määräaika:
% Tehty:

0%

Arvioitu aika:
Yhteyshenkilö:
Votes: 2

Kuvaus

Bibliogafisten tietojen formaatti on suunniteltu painettujen tekstiaineistojen ja tekstikäsikirjoitusten, elektronisten aineistojen, karttojen, nuottijulkaisujen ja äänitteiden, jatkuvien julkaisujen, visuaalisten ja sekalaisten aineistojen kuvailuun.
Bibliografisten tietueiden tyypit

Bibliografiset MARC-tietueet erottuvat muista MARC-tietueista koodeilla, jotka merkitään nimiön merkkipaikkaan 06 (Tietueen tyyppi). Koodeilla ilmaistaan seuraavia bibliografisten tietueiden tyyppejä:

Tekstiaineisto -- Language (textual) material
Tekstikäsikirjoitus -- Manuscript language (textual) material
Elektroninen aineisto -- Computer file
Kartta-aineisto -- Cartographic material
Karttakäsikirjoitus -- Manuscript cartographic material
Nuottijulkaisu -- Notated music
Nuottikäsikirjoitus -- Manuscript music
Puheäänite -- Nonmusical sound recording
Musiikkiäänite -- Musical sound recording
Heijastettava kuva tai viestin -- Projected medium
Kuva -- Two-dimensional nonprojectable graphic
Esine -- Three-dimensional artifact or natural objects
Moniviestin -- Kit
Sekalainen aineisto -- Mixed material
(lainaukset Marc 21-formaatin sivulta https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/marc21/bib/johdanto.htm)

Kun TäTiin tulee BTJ:ltä kuvaillut tietueet, niiden luettelointipohjana on oletus. Aineistotyypin mukaan yleisimmat luettelointipohjat voisivat "kääntyä" Kohan yhdessä sovittujen luettelointipohjien nimiksi. Tämä helpottaa omassa tietokannassa, kun on tietueiden automaattinen yhdistäminen käytössä, sillä enää ei tarvitsisi vaihtaa oletuspohjaa aineistotyypin oikeaan pohjaan.

06 - Tietueen tyyppi

a - Tekstiaineisto > KIR
Sisältää painetut, mikromuotoiset ja elektroniset tekstiaineistot.
c - Nuottijulkaisu -> NUO
Sisältää painetut, mikromuotoiset ja elektroniset nuottijulkaisut.
d - Nuottikäsikirjoitus -> NUO
Sisältää myös nuottikäsikirjoituksista tehdyt elektroniset aineistot ja mikrotallenteet.
e - Kartta-aineisto -> MAP
Sisältää painetut kartat, kartastot, karttapallot, digitaaliset kartat ja muut kartografiset kohteet.
f - Karttakäsikirjoitus -> MAP
Sisältää myös karttakäsikirjoituksista tehdyt elektroniset aineistot ja mikrotallenteet.
g - Heijastettava kuva tai viestin -> VR
Sisältää esimerkiksi elokuvat, videotallenteet (myös digitaaliset videot), rainat, diat, kalvot tai erityisesti heijastamista varten suunnitellut aineistot.
i - Puheäänite -> AUD
Puheäänitteessä voi olla taustamusiikkia. Sisältää myös puheettomat/musiikittomat äänitteet, esimerkiksi tallennetut luonnonäänet.
j - Musiikkiäänite -> SR
Äänitteet, joissa soiva musiikki on pääasiallinen sisältö.
k - Kuva -> Oletusluettelointipohja
Sisältää esimerkiksi kaaviot, kollaasit, tietokonegrafiikat, piirrokset, kopioiden alkuperäiskappaleet, sana tai kuvakortit, maalaukset, valokuvanegatiivit, valokuvat, kuvat, valokuva-CD:t, postikortit, julisteet, tulosteet, opintomonisteet, tekniset piirustukset, valokuvajäljitelmät, ja kopiot tai jäljitelmät kaikista edellä mainituista.
m - Elektroninen aineisto -> CF
Sisältää seuraavat elektronisten aineistojen lajit: tietokoneohjelmistot (sis. ohjelmat, pelit, kirjasinlajit), numeerinen data, tietokonekäyttöinen multimedia, verkossa olevat järjestelmät ja palvelut. Näitä aineistolajeja voidaan koodata myös muuksi aineistotyypiksi, jos sisällön merkittävä osuus niin määrää (esimerkiksi kartografinen vektoridata koodataan kartaksi eikä elektroniseksi aineistoksi). Muut elektronisen aineiston lajit koodataan merkittävimmän sisällön mukaisesti (esim. tekstiaineisto, äänite, nuottijulkaisu, kartta-aineisto, kuva, heijastettava kuva tai viestin). Epävarmoissa tapauksissa kohde voidaan koodata elektroniseksi aineistoksi.
o - Moniviestin -> MONI
Sisältää kahta tai useampaa aineistotyyppiä, joista mikään ei ole kokonaisuuden hallitseva osa. Esimerkiksi opetuspaketit, joissa mukana oppikirja ja äänitemateriaalia.
p - Sekalainen aineisto -> KT
Kahdessa tai useammassa muodossa olevia merkittäviä aineistoja, jotka liittyvät yleensä johonkin henkilöön tai yhteisöön. Tällaisia ovat mm. arkistot ja käsikirjoituskokoelmat, joihin sisältyy eri muotoisia aineistoja kuten tekstiä, valokuvia ja äänitteitä.
r - Esine -> LAU
Sisältää keinotekoiset esineet kuten mallit, dioraamat, pelit ja palapelit, simulaatiot, veistokset ja muut kolmiulotteiset taideteokset ja niiden jäljennökset, näyttelyesineet, koneet, vaatteet, lelut ja käsityöt, sekä luonnolliset kappaleet kuten mikroskooppipreparaatit.
t - Tekstikäsikirjoitus -> KIR
Sisältää myös tekstikäsikirjoituksista tehdyt elektroniset aineistot ja mikrotallenteet.

Nuottien ja äänitteiden pohjiin on tehty myös osakohteille oma pohjansa ja tässä siihen liittyvät koodit. Käytännössä eniten tarvittuja on a, m ja s.

07 - Tietueen bibliografinen taso

a - Osakohde monografiassa
Bibliografinen yksikkö (osakohde), joka on fyysisesti osa toista yksikköä (emokohdetta) siten, että osakohteen esille hakeminen riippuu emokohteen tunnistamisesta ja sijainnista, esim. kokoomateoksen artikkeli, äänilevyn raita. Monografian osakohteen tietue sisältää emojulkaisunsa tunnistetiedot kentässä 773 (Linkityskirjaus - emokohde).
b - Osakohde kausijulkaisussa
Bibliografinen yksikkö (osakohde), joka on fyysisesti osa kausijulkaisuyksikköä (emokohdetta) siten, että osakohteen esille hakeminen riippuu emokohteen tunnistamisesta ja sijainnista, esim. aikakauslehtiartikkeli. Kausijulkaisun osakohteen tietue sisältää emojulkaisunsa tunnistetiedot kentässä 773 (Linkityskirjaus - emokohde).
c - Kokoelma
Yhteen koottu ryhmä teoksia, joita ei alunperin julkaistu, jaettu tai tuotettu yhdessä, mutta niitä kohdellaan kokonaisuutena alkuperän tai sisällön perusteella. Näin koodataan emokokoelma, jonka osat on erillisluetteloitu.
d - Osakohde kokoelmassa
Erillisluetteloitu osa kokoelmaa, joka on kokonaisuudessaan kuvattu kokoelman tietueessa (nimiö/07 : c). Osakohdetietue sisältää emokokoelman tunnistetiedot kentässä 773 (Linkityskirjaus - emokohde).
i - Päivittyvä julkaisu
Julkaisu, johon lisätään tietoja tai päivitetään tavalla, joka ei jätä lisäyksiä irrallisiksi. Esimerkiksi irtolehtijulkaisujen tai verkkosivujen päivittäminen. Päivittyvän julkaisun tyyppi merkitään merkkipaikkaan 008/21 (Jatkuvan julkaisun tyyppi).
m - Monografia
Yksi- tai moniosainen kohde, johon kuuluu tai on tulossa määrätty määrä erillisiä osia.
s - Kausijulkaisu
Kohde ilmestyy toisiaan seuraavissa numeroiduissa osissa, joiden on tarkoitus jatkua määräämättömästi (esim. aikakauslehdet, sarjat, sanomalehdet). Kausijulkaisun tyyppi merkitään merkkipaikkaan 008/21 (Jatkuvan julkaisun tyyppi).

Historia

#1 Updated by Päivi Knuutinen noin 3 vuotta ago

  • Kuvaus updated (diff)

#2 Updated by Päivi Knuutinen noin 3 vuotta ago

  • Kuvaus updated (diff)

#3 Updated by Pasi Kallinen noin 3 vuotta ago

  • Tila changed from Uusi to Työn alla

Tuotantoversioon on laitettu koodi, jossa tulee MarcToFrameworkcodeAutoconvert -järjestelmäasetus. Sillä voi määrittää sääntöjä, joiden perusteella luettelointipohja asetetaan automaattisesti tietueessa olevian kenttien arvojen mukaan.

esimerkiksi:

- 008/35-37 + 000/06:
   fin+a: BKSFIN
- 000/06:
   a: BKS
   c: MU
   e: MP

Eli jos tietueessa on 008/35-37 = "fin" ja 000/06 = "a", silloin laitetaan pohjaksi BKSFIN.
Jos tuo edellinen sääntö ei toteutunut, niin sitten katsotaan 000/06:n arvoja, ja jos siellä on "a", niin pohjaksi laitetaan BKS, "c" niin laitetaan MU, ja "e" tulee MP.

Yleisesti ottaen järjestelmäasetuksen muoto on tyyppiä

- {kenttä}
   {arvo}: {pohja}

- Jos {kenttä} sisältää {arvo}n, niin asetetaan luettelointipohjaksi {pohja}.
- {kenttä} on muotoa:
- "xxx", eli tietueen (kontrolli)kenttä xxx
- "xxx/yy", eli (kontrolli)kentän merkkipaikka yy
- "xxx/yy-zz", (kontrolli)kentän merkkipaikat yy-zz
- "xxx$v", eli kentän xxx osakenttä v
- kenttiä voi yhdistellä plusmerkillä, jolloin arvojen välissä on plusmerkki.
- kenttäsäännöt tarkistetaan ylhäältä alaspäin, ja ensimmäinen mätsäävä arvo asettaa pohjan.
- jos kenttää on toistettu tietueessa, silloin tarkistetaan vain ensimmäisen (osa)kentän arvo.
- jos mikään näistä säännöistä ei osu, niin silloin pohjaa ei muuteta.

#4 Updated by Pasi Kallinen noin 3 vuotta ago

  • Tila changed from Työn alla to Ratkaisu ehdotettu

#5 Updated by Pasi Kallinen almost 3 years ago

  • Tila changed from Ratkaisu ehdotettu to Suljettu

#6 Updated by Katri Sillgren noin 2 vuotta ago

Pasi Kallinen kirjoitti:

Tuotantoversioon on laitettu koodi, jossa tulee MarcToFrameworkcodeAutoconvert -järjestelmäasetus. Sillä voi määrittää sääntöjä, joiden perusteella luettelointipohja asetetaan automaattisesti tietueessa olevian kenttien arvojen mukaan.

esimerkiksi:

[...]

Eli jos tietueessa on 008/35-37 = "fin" ja 000/06 = "a", silloin laitetaan pohjaksi BKSFIN.
Jos tuo edellinen sääntö ei toteutunut, niin sitten katsotaan 000/06:n arvoja, ja jos siellä on "a", niin pohjaksi laitetaan BKS, "c" niin laitetaan MU, ja "e" tulee MP.

Yleisesti ottaen järjestelmäasetuksen muoto on tyyppiä

[...]

- Jos {kenttä} sisältää {arvo}n, niin asetetaan luettelointipohjaksi {pohja}.
- {kenttä} on muotoa:
- "xxx", eli tietueen (kontrolli)kenttä xxx
- "xxx/yy", eli (kontrolli)kentän merkkipaikka yy
- "xxx/yy-zz", (kontrolli)kentän merkkipaikat yy-zz
- "xxx$v", eli kentän xxx osakenttä v
- kenttiä voi yhdistellä plusmerkillä, jolloin arvojen välissä on plusmerkki.
- kenttäsäännöt tarkistetaan ylhäältä alaspäin, ja ensimmäinen mätsäävä arvo asettaa pohjan.
- jos kenttää on toistettu tietueessa, silloin tarkistetaan vain ensimmäisen (osa)kentän arvo.
- jos mikään näistä säännöistä ei osu, niin silloin pohjaa ei muuteta.

Kiitos Kallisen Pasi tästä(kin) hyvästä automatiikasta :)

#7 Updated by Antti Heikkinen noin 2 vuotta ago

Hei, tässä on konsolipelien kohdalla sellainen virhe, että niille tulee luettelointipohjaksi CF, vaikka niille on ihan omakin Konsolipelipohjansa (=KP). Lisäksi tuonne näyttää muodostuvan 942-kenttään 6-osakenttä jostain syystä: https://tati.koha-suomi.fi/cgi-bin/koha/catalogue/detail.pl?biblionumber=1985026

Mietin myös sitä, että aiheuttaako minkäänlaisia ongelmia se, että joitakin pohjia käytetään useammilla aineistolajeilla esim. äänitepohjaa (SR) käyttää CD, LP ja C-kasetti, videotallennepohjaa (VR) DVD ja Blu-ray?

#8 Updated by Anneli Österman noin 2 vuotta ago

Antti Heikkinen kirjoitti:

Hei, tässä on konsolipelien kohdalla sellainen virhe, että niille tulee luettelointipohjaksi CF, vaikka niille on ihan omakin Konsolipelipohjansa (=KP). Lisäksi tuonne näyttää muodostuvan 942-kenttään 6-osakenttä jostain syystä: https://tati.koha-suomi.fi/cgi-bin/koha/catalogue/detail.pl?biblionumber=1985026

6-osakenttä on "Koha normalized classification for sorting", jonka tieto menee biblioitems-taulun cn_sort-sarakkeeseen. Eli se on siis normalisoitu luokkakenttä tiedon järjestämistä varten. 6-osakenttä on piilotettu luettelointipohjalta, mutta sen sisältö näkyy MARC-esikatselussa.

#9 Updated by Anneli Österman noin 2 vuotta ago

Talteen:

- 000/06 + 000/07:
   a+s: SER
- 000/06 + 007/00-01:
   a+cr: EKIR
- 000/06:
   a: KIR
   c: NUO
   e: MAP
   g: VR
   i: AUD
   j: SR
   m: CF
   o: MONI
   r: LAU
   t: KIR

#10 Updated by Katri Sillgren noin 2 vuotta ago

Anneli Österman kirjoitti:

Antti Heikkinen kirjoitti:

Hei, tässä on konsolipelien kohdalla sellainen virhe, että niille tulee luettelointipohjaksi CF, vaikka niille on ihan omakin Konsolipelipohjansa (=KP). Lisäksi tuonne näyttää muodostuvan 942-kenttään 6-osakenttä jostain syystä: https://tati.koha-suomi.fi/cgi-bin/koha/catalogue/detail.pl?biblionumber=1985026

6-osakenttä on "Koha normalized classification for sorting", jonka tieto menee biblioitems-taulun cn_sort-sarakkeeseen. Eli se on siis normalisoitu luokkakenttä tiedon järjestämistä varten. 6-osakenttä on piilotettu luettelointipohjalta, mutta sen sisältö näkyy MARC-esikatselussa.

942-kentän 6-osakentän syntyminen - ei liene vaarallista?

Toimisiko Konsolipelipohjan määritys rimpsussa tyyliin
000/06 + 000/07:
m+m: KP

Vai miten?

#11 Updated by Antti Heikkinen noin 2 vuotta ago

Katri Sillgren kirjoitti:

Toimisiko Konsolipelipohjan määritys rimpsussa tyyliin
000/06 + 000/07:
m+m: KP

Vai miten?

Minä vähän ajattelin, jos 007- tai 008-kenttien kautta olisi löytynyt tähän jokin ratkaisu, mutta taitaa olla, ettei se välttämättä onnistu. Finnassa näyttää konsolipelien aineistolaji olevan joko CD-ROM (esim. PS4-pelit) tai Elektroninen (esim. Nintendo Switch), joten siellä ei ole erillisesti konsolipeli-aineistolajia. 008/26-merkkipaikalla on kyllä arvo g (Videopelit: elektronisen aineiston tyyppi: peli), mutta se saattaa olla kyllä käytössä myös oikeilla CD-ROM-levyillä, jos kyseessä on esim. PC-peli.

#12 Updated by Katri Sillgren noin 2 vuotta ago

Antti Heikkinen kirjoitti:

Katri Sillgren kirjoitti:

Toimisiko Konsolipelipohjan määritys rimpsussa tyyliin
000/06 + 000/07:
m+m: KP

Vai miten?

Minä vähän ajattelin, jos 007- tai 008-kenttien kautta olisi löytynyt tähän jokin ratkaisu, mutta taitaa olla, ettei se välttämättä onnistu. Finnassa näyttää konsolipelien aineistolaji olevan joko CD-ROM (esim. PS4-pelit) tai Elektroninen (esim. Nintendo Switch), joten siellä ei ole erillisesti konsolipeli-aineistolajia. 008/26-merkkipaikalla on kyllä arvo g (Videopelit: elektronisen aineiston tyyppi: peli), mutta se saattaa olla kyllä käytössä myös oikeilla CD-ROM-levyillä, jos kyseessä on esim. PC-peli.

Saisiko sääntöön lisäsäätöä, eli ehtona voisi käyttää myös merkkipaikkaa 008/26 ?

#13 Updated by Katri Sillgren noin 2 vuotta ago

Saisiko sääntöön lisäsäätöä, eli ehtona voisi käyttää myös merkkipaikkaa 008/26 ?

No joo, eihän tuokaan auttaisi. Mainitsikin Antti jo, että saatetaan käyttää myös CD-ROMeissa.

#14 Updated by Katri Sillgren noin 2 vuotta ago

Entäpä 942c-osakentän aineistolaji-arvo tarvittaessa määritysapuun?
Paikalliskannoissahan automatiikkaa käytettäneen, mutta ei TäTissä.
(Automatiikka on ainakin Hellessä käytössä.)

#16 Updated by Antti Heikkinen almost 2 years ago

Olisiko tätä mahdollista viedä vielä sen verran pidemmälle, että kun poimitaan tietue, jolla on osakohteita useammasta eri aineistolajista, niin myös osakohteet osaisivat mennä oikeille pohjilleen? Eli esim. jos on äänite, jossa on sekä CD- että DVD-osakohteita, niin silloin kun tietue osakohteineen valuu paikalliskantaan, cd-osakohteille tulisi cd-pohja ja dvd-osakohteille dvd-pohja. Tällöin niitäkään ei tarvitsisi enää jälkikäteen muokata. Tässä voisi vielä tehdä sitten oman pohjansa Blu-raylle, jolloin nekin menisi osakohteissa oikein.

#17 Updated by Katri Sillgren yli vuosi ago

Antti Heikkinen kirjoitti:

Olisiko tätä mahdollista viedä vielä sen verran pidemmälle, että kun poimitaan tietue, jolla on osakohteita useammasta eri aineistolajista, niin myös osakohteet osaisivat mennä oikeille pohjilleen? Eli esim. jos on äänite, jossa on sekä CD- että DVD-osakohteita, niin silloin kun tietue osakohteineen valuu paikalliskantaan, cd-osakohteille tulisi cd-pohja ja dvd-osakohteille dvd-pohja. Tällöin niitäkään ei tarvitsisi enää jälkikäteen muokata. Tässä voisi vielä tehdä sitten oman pohjansa Blu-raylle, jolloin nekin menisi osakohteissa oikein.

Saisiko osakohdekuvailupohjille omat määrittelyt?
Menisivätkö kohdalleen tähän tyyliin:

musiikkiäänitteen osakohteen kuvailupohjalle = MUO
000/06 + 000/07:
j+a: MUO

nuottijulkaisun osakohteen kuvailupohjalle = ONU
000/06 + 000/07:
c+a:ONU

#18 Updated by Katri Sillgren 3 kuukautta ago

5093

Heikkisen Antin kanssa mietimme, saisiko kuvailupohjan tyypin muuttumisautomatiikan myös kuvailupohjaan CELIA_äänikirjat. Kuvailupohjan tunnuksena on CELI ainakin OUTIssa ja Hellessä.

Testasin lisäämällä Hellen järjestelmäasetukseen MarcToFrameworkcodeAutoconvert Antin antaman tiedon
- 000/06 + 008/22:
i+f: CELI

Poimin TäTistä Helleen Celia_äänikirjatietueen biblionumber=2131667. Tietueessa on MarcToFrameworkcodeAutoconvert_asetukseen määritetyt kiinteämittaisten kenttien arvot.

Helleen poimitun tietueen kuvailupohjaksi muuttui automaattisesti Äänikirja AUD eikä Celia_äänikirja CELI.

Mikä avuksi, jotta kuvailupohjan muutosautomatiikka tepsisi myös CELIA_äänikirjat pohjaan?

#19 Updated by Pasi Kallinen 3 kuukautta ago

Katri Sillgren kirjoitti:

Heikkisen Antin kanssa mietimme, saisiko kuvailupohjan tyypin muuttumisautomatiikan myös kuvailupohjaan CELIA_äänikirjat. Kuvailupohjan tunnuksena on CELI ainakin OUTIssa ja Hellessä.

Testasin lisäämällä Hellen järjestelmäasetukseen MarcToFrameworkcodeAutoconvert Antin antaman tiedon
- 000/06 + 008/22:
i+f: CELI

Poimin TäTistä Helleen Celia_äänikirjatietueen biblionumber=2131667. Tietueessa on MarcToFrameworkcodeAutoconvert_asetukseen määritetyt kiinteämittaisten kenttien arvot.

Helleen poimitun tietueen kuvailupohjaksi muuttui automaattisesti Äänikirja AUD eikä Celia_äänikirja CELI.

Mikä avuksi, jotta kuvailupohjan muutosautomatiikka tepsisi myös CELIA_äänikirjat pohjaan?

Lisäsitkö tuon CELI-kohdan viimeiseksi? Koska ne käydään lävitse siinä järjestyksessä missä ne tuossa MarcToFrameworkcodeAutoconvert asetuksessa ovat, eli tuo pitäisi lisätä ennen sitä 000/06 -kohtaa. Tuossa 000/06 -kohdassa kun on määritelty, että i: AUD, joten se tietysti tarttuu siihen.

#20 Updated by Katri Sillgren 3 kuukautta ago

Lisäsitkö tuon CELI-kohdan viimeiseksi? Koska ne käydään lävitse siinä järjestyksessä missä ne tuossa MarcToFrameworkcodeAutoconvert asetuksessa ovat, eli tuo pitäisi lisätä ennen sitä 000/06 -kohtaa. Tuossa 000/06 -kohdassa kun on määritelty, että i: AUD, joten se tietysti tarttuu siihen.

Testasin sekä että. Eli niin että CELI oli ennen kohtaa 000/06 sekä niin että CELI oli viimeisenä kohtana.

Vie Atom PDF